Järki käteen ja bensaa liekkeihin?
Kansanedustaja Peter Östman peräänkuulutti Ilkka-Pohjalaisessa lauantaina 15.2. järkeä ja malttia ilmastokeskusteluun , mutta päätyi kirjoittamaan lähinnä työllisyyden tärkeydestä. Ilmastoa koskeva osuus vaikutti hieman päälleliimatulta. Saimme listan yksilötason kipupisteistä, joista ei oikeastaan edes saisi puhua. Paras anti oli lainattu WMO:n pääsihteeriltä, Petteri Taalakselta: pitäisi keskittyä asioihin, joilla on riittävän iso vaikutus, eli energiantuotannon ratkaisuihin. Toivottavasti myös teollisuuden päästöihin, vaikka ilman suoraa mainintaa ne jäivät. Miksiköhän ilmastokeskustelu pyörii niin paljon mm. autoilun ja lihansyönnin ympärillä? Jos sattuisin omistamaan saastuttavan, hyvin tuottavan bisneksen, olisin todennäköisesti hyvin tyytyväinen nykyiseen yksilön valintojen ylikorostamiseen. Saattaisin jopa haluta sitä. Ilmastokriisiä enemmän Östman oli huolissaan työllisyydestä ja talouskasvusta. Toisaalta en ihmettele. Talouskasvu on välttämätöntä, jos halutaan estää maailma...